Johtaja, koska viimeksi pysähdyit ihan oikeasti? 🛑

Tuntuuko, että vastuu kasvaa, mutta hengähdystaukoja ei ole?

Mitä tapahtuu, jos jatkat samaan tahtiin – tai jos et?

Johtaminen ilman uupumusta ei ole mahdotonta, mutta se vaatii muutosta.

Otatko tänään ensimmäisen askeleen? 💡
Lue lisää

Milloin viimeksi pysähdyit? Siis oikeasti pysähdyit. Et vain siksi, että kone jumitti, palaveri peruttiin tai odotit kahvin tippuvan. Vaan siksi, että päätit itse ottaa hetken.

Moni johtaja ei muista, milloin olisi viimeksi hengittänyt kunnolla. Ei vain keuhkojen puolesta, vaan koko kehollaan ja mielellään. Johtaminen on jatkuvaa päätöksentekoa, ratkaisujen etsimistä, palavereita ja vastuuta. Tuntuu, ettei hetkeen voi pysähtyä – koska jos pysähtyy, hommat kaatuvat. Mutta mitä tapahtuu, jos et pysähdy ollenkaan?

Ja ennen kuin sanot ”mä pärjään kyllä”, mieti hetki. Miltä susta oikeasti tuntuu?

Paineet, joita et ehkä edes huomaa

Johtajana odotukset ovat korkealla. Sun kuuluu olla tehokas, asiantunteva, visionääri ja samalla ihmisläheinen. Hoitaa asiat ilman, että niistä tehdään numeroa, ja kannatella muita, vaikka omakin pää painaisi. Pystytkö sä siihen? Pitäisikö sun edes pystyä?

Entä jos myönnät, että tää on välillä ihan liikaa?

Silloin pääset käsiksi johonkin tärkeään. Siihen, mistä ei puhuta tarpeeksi: että johtajatkin uupuvat.

Se ei tapahdu yhdessä yössä, vaan hiipii hiljaa. Ensin kiire vähän kasvaa, työpäivät venyvät, vastuu painaa enemmän. Sitten unet muuttuvat levottomiksi, olo on jatkuvasti vähän väsynyt ja kärsivällisyys tiimin kanssa lyhenee. Ehkä sun keskittyminen herpaantuu, ehkä et enää jaksa iloita asioista.

Ja lopulta huomaat, että sulla on kaksi vaihtoehtoa: jatkaa samalla tavalla ja odottaa, milloin keho tai mieli pettää, tai tehdä muutos.

Se muutos alkaa susta

Tiedätkö, mikä erottaa ne johtajat, jotka uupuvat, niistä, jotka eivät? Se ei ole työtaakka. Se ei ole vastuu. Se ei ole edes se, kuinka paljon töitä ne tekee.

Se on itsetuntemus.

Se, että sä tunnistat, milloin sun kuorma on liikaa. Että sä osaat sanoa ei. Että sä ymmärrät, mitkä asiat sua kuormittaa eniten – ja teet niille jotain. Että sä et pakota itseäsi ”jaksamaan vielä vähän”.

Sun ei tarvitse muuttaa kaikkea tänään. Mutta jotain voi muuttua jo nyt.

Voisitko tänään vetää syvään henkeä ja kysyä itseltäsi:

• Miten mä oikeasti voin?
• Mitä mä tarvitsen?
• Mistä voisin hellittää, edes vähän?

Nämä on niitä kysymyksiä, joita liian harva johtaja uskaltaa kysyä itseltään. Mutta ne on myös niitä, jotka voi muuttaa sun arjen.

Johtaja, sun ei tarvitse pärjätä yksin

Mä tiedän, että sä osaat kantaa vastuuta. Mutta et voi kantaa sitä yksin, ilman hengähdystaukoja, ilman apua, ilman itsesi johtamista.

Johtaminen ilman uupumusta ei ole haavekuva – se on ihan mahdollinen tavoite. Se vaatii vaan sen, että pysähdyt, hengität ja myönnät: sunkin hyvinvointi on tärkeää.

Ja jos et tee sitä itsesi takia, tee se sun tiimin takia. Koska hyvinvoiva johtaja ei pelkästään johda paremmin – se myös antaa muille luvan voida paremmin.

Joten: mikä on sun ensimmäinen askel? Mitä sä voisit tehdä tänään, ihan pienen askeleen verran, jotta huomenna tuntuisi vähän kevyemmältä?